Sweater pants = Swantsit

Villapaidasta tehdään villahousut. Sweater pants eli swantsit! Hurahdin näihin aivan tyystin! Löysin häärämö-blogista tähän vinkin ja alkuperäinen ohje näihin löytyy täältä. Ohjeita swantsien tekemiseen löytyy myös blogeista laivakissa ja kimpsulikampsuli.

Tässä on lähtötilanne!

100% Puuvillaa

Villapaidat olivat tiukassa, joten päätin kokeilla ensimmäisenä kuinka puuvilla toimisi, kun löysin niin kivanvärisen paidan. Sain housuista istuvat, mutta ne eivät ole kauhean joustavat johtuen materiaalista. Kotihousuiksi kuitenkin aivan mukavat ja toimivat. Ja väritykseltään nämä ovat mielestäni upeat!

Lähdin uudelle kirpparikierrokselle ja tällä kertaa löysin parempia paitoja. Seuraavan paidan otin kuosin vuoksi, koska se oli niin herkullisen värinen. Tämän paidan muoto oli myös hieman poikkeava ja päätin kokeilla, että saako siitäkin housut aikaan.

100% akryylia

Kyllähän se onnistui. Ajattelin aluksi, että näistä voisi tehdä haaremityyliset, mutta lopputulos ei ollut niin löysä kuin haaremihousut yleensä ovat. Tein näistä kuitenkin löysemmät kuin ensimmäisistä, jotta ne olisivat oikein rennot ja joustavat.

Tässä lopputulos:

Tästä lähdin sitten kolmansia swantseja muokkaamaan:

Näistä tuli todella mukavat, istuvat ja joustavat.

Huomasin swantseja tehdessä sellaisen ongelman, että lahkeista tulee aina todella lyhyet. Ne loppuvat minulla joka kerta puoleen väliin pohjetta. Niinpä päätin jatkaa lahkeita poimimalla lahkeensuusta silmukoita ja neuloin vähän saman sävyisellä langalla lahkeeseen lisää pituutta.

Vyötärö tuntui olevan hieman löysähkö ajatellen, että housut ovat ulkoillessa päällä. Niinpä ompelin vyötärölle taitteen ja sen sisään pujotin kuminauhaa. Nyt housut pysyvät hyvin ylhäällä ja nämä voi istuvuutensa ja pituutensa vuoksi olla hyvin ulkoiluhousujen alla lämmikkeenä.

Neulepaidan tuunaus

Ostin kirpputorilta neulepaidan joka vaikutti kivalta. Kaula-aukko oli kuitenkin todella tiukka ja sille täytyi tehdä jotain. Päätin leikata kaula-aukkoa suuremmaksi ja virkata reunan uudelleen. Tein n. 3 kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten vielä viimeiseksi kerrokseksi rapuvirkkausta.

Virkattu puikkopussi

Sain joku vuosi sitten vinkin Elinalta virkattuun puikkopussiin ja päätin tehdä itsellenikin tällaiset. Puikot ja koukut on aina hukassa ja sikin sokin jonkin ompelukorin pohjalla. Nyt tuli asiaan muutos. 

Kuva 1

Pieneen valkoiseen puikkopussiin käytin valkoista kalalankaa, jota oli jäänyt kudontakurssilta ylimääräistä (kuva1). Vihreä on tehty hieman paksummasta puuvillalangasta, joka sekin löytyi jämä varastoista. Pitkille puikoille käytin hieman kalalankaa paksumpaa lankaa, ja siihen jouduin yhdistämään kahta eriväristä lankaa, kun molemmat kerät olivat niin pieniä.

Tein oman pussin pitkille puikoille, lyhyille puikoille, pyöröpuikoille sekä virkkuukoukuille.

Violetin virkkukoukkupussin (kuvassa oikealla) on tehnyt minun 13v. pikkusiskoni. Olin kotona käymässä ja hän halusi oppia virkkaamaan. Annoin hänelle hieman isomman koukun ja paksumpaa lankaa, jotten hän heti hermostui hitaaseen ja vaikeaan etenemiseen. Hänen saatuaan pussi valmiiksi, hän yllätti minut ja antoi sen minulle lahjana. Se pääsikin heti oikeuksiinsa virkkuukoukkupussina. 

Tein jokaiseen pussin suuhun pylväsrivin muutamaa kerrosta aiemmin ennenkuin pussin koko oli hyvä. Näin sain aikaan kujan, josta on helppo pujotella naru sulkemista varten.

Ammuu-palapeli pääsi käyttöön

Joululahjaksi antamani ammuu-palapeli pääsi käyttöönsä. Tosin tämän vajaan 2 vuotiaan tytön mielestä kuvassa oli "määä-määä" eikä "ammuu". Sarvien puuttuminen hämäsi nyt pikkusta liikaa. Mut eipä tuo käyttöä haittaa.

Ompelukone harjoitusta

Tässä työ, joka sopisi ensimmäisiksi ompelutöiksi esimerkiksi oppilaille, jotka aloittelevat ompelukoneen käyttöä.

Aluksi suorakaiteen muotoiselle kappaleelle voidaan harjoitella erilaisia ompeleita eri värein ja kuvioin. Tämän jälkeen ommellaan vetoketju kiinni oikeat puolet vastakkain kappaleen päihin. Lopuksi vielä päätetään, että mihin kohtaan halutaan vetoketjun asettuvan ja käännetään pussi oikeat puolet vastakkain, ommellaan sivusaumat kiinni ja huolitellaan reunat siksak-ompeleella. Tämän jälkeen voit kääntää pussukan ympäri ja viimeistellä silittämällä.

Erilaiset ompeleet tuovat pussukkaan iloa ja väriä! Nopea ja helppo työ toteuttaa!

Amigurumi -pupu

Tämän pupun virkkasin käyttäen lähtökohtana piitsu.vuodatus.net -blogista löytämääni ohjetta.

Unohdin välillä ohjeet kotiin ja tein pupua hieman soveltaen ja silmämääräisesti, mutta eipä tuo lopputulosta onneksi paljon haitannut. Aloitin pupun teon vaalealla puuvillalangalla. Minulla loppui kuitenkin lanka kesken ja päätin tehdä korvat jostain kotoa löytyvästä langasta. Siinä kävi kuitenkin niin, että tämä tummempi lankakaan ei riittänyt molempiin korviin, joten päädyin tälläiseen pystykorva ratkaisuun. Tämä vei vähemmän lankaa ja tälläkin tavalla pupusta tuli oikein veikeä.

Täytin pupun vanulla ja lisäsin roikkuvaan korvaan, jalkoihin, käsiin ja takapuoleen herneitä. Näin pupun raajat sai roikkumaan kivasti ja takapuolessa olevat herneet mahdollistavat sen, että pupun saa pysymään istuma-asennossa. Silmät, kuonon ja sydämen rintaan kirjoin käsin muliinilangalla.

Taas sai kummityttöni tätin väkertämän käsityön. ;) Onneksi hän on vielä niin pieni (alle 2v), että hän ei vielä ole alkanut kyllästymään pelkkiin tylsiin pehmeisiin paketteihin.

Heijastin tipu

Virkatussa linnussa on harmaa raita tehty heijastinnauhasta. Nauha oli sellaisenaan liian paksua, joten leikkasin siitä 1/3-levyisen kaistaleen. Pitää testata riittääkö yksi heijastava raita vai pitääkö niitä tehdä useampi.

Kastemekko ja lapsen juhlabolero

Melkein kaksi vuotta sitten, ompelin kastemekon käyttäen siihen äitini hääpuvun alushametta ja häähuntua. Yläosan tein kangaskaupasta ostetusta valkoisesta taftista. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa alkuperäisestä alushameesta tai häähunnusta. Myös kuva ommellusta kastemekosta on melko kehno.

Tämän kuvan tarkoitus on kuitenkin kuvastaa sitä, että tein mekosta aivan liian suuren ja nyt toisen lapsen ristiäisten lähestyessä, päätin muokata mekosta sopivamman kokoisen. Olin sitä mieltä, että yksikään vauva ei olisi niin suuri, että mekko olisi sellaisenaan sopiva. Myös yläosan kangas oli loppujen lopuksi omasta mielestäni liian jäykkää ja kovaa pienen lapsen päälle. Päätin siis muuttaa yläosan kokonaan ja valitsin kankaaksi silkin.

Tässä kokonaiskuvaa siitä, minkälainen mekosta tuli muutosten jälkeen.

Edestä:                            Takaa:

Helma on siis äitini hääpuvun alushame. Minun ei tarvinnut tehdä helmaosuuteen paljoakaan. Ainoastaan ompelin hunnun reunassa olleen kukkapitsin käsinpistoilla helmaan koristeeksi. Lisäksi ompelin vyötärön laskoksille sopivankokoiseksi yläosan kanssa.

Yläosan tein silkkikankaasta, joka sointui hyvin alushameen kanssa. Helmaosuuteen tein eteen suuren vastalaskoksen, ja ompelin laskoksen päällitikkauksilla kiinni n. viiden senttimetrin matkalta.

Mekko on takaa selästä aukaistava, jotta mekko olisi helppo pukea pienen lapsen päälle. Kiinnitysmekanismina on hengettömät nepparit. Jos mekkoa haluaisi vielä vähän koristella, voisi taakse ommella koristenapit.

Aikaisemmin tekemäni mekon yläosa jäi siis kokonaan hyödyntämättä uuteen mekkoon ja tämän vuoksi päätinkin ommella siitä kummitytölleni eli tulevan vauvan isosiskolle juhlaboleron. Tämä ei enää vaatinut paljoa kun työ oli jo kerran aikaisemmin tehty. Eli ompelin vain helman ja bolero oli valmis!

Kuvat ovat nyt tytöllä ihan tavallisen arkibodyn päällä, kun en viitsinyt alkaa kiusaamaan häntä juhlavaatteiden pukemisella. Hänellä on menossa vaihe, jolloin pukeminen on todella inhottavaa puuhaa. :)

Ommeltuja hernepusseja

Ompelin kummitytölleni hernepusseja laatikoista löytyneistä jämä kankaista. Hernepussit on leveydeltään ja korkeudeltaan 12 cm.

Lisäksi tein hernepusseille säilytyspussin, jossa on kiristysnaru pussin suussa. Säilytyspussin kylkeen kirjailin vielä kummityttöni nimen.

Hernepusseilla voi keksiä kaikenlaista leikkiä ja peliä. Kummityttöni on innoissaan jopa siitä, että kuinka monta hernepussia saa aseteltua pään päälle ilman, että torni kaatuu, hehe. ;)

Lasten turvaistuimen tuunaus

Vanhemmillani oli vanha turvaistuin kotona, josta oli aikojen saatossa hajonnut ja hävinnyt pehmusteet ja päälliset. He kuitenkin tarvitsivat autoon istuimen lastenlapsiaan varten. 

Ompelin istuimeen uuden päällisen mallaamalla sitä istuimeen sopivaksi. Reunoilla kulkee kuja kuminauhaa varten. Istuimen vöitä varten tein yksinkertaisen napinläpitaskuaukon, jonka tikkasin muutamaan otteeseen päältä vahvistamaan aukkoa.

Ompelin sisävuoreksi kaksi kerrosta vanhaa päiväpeittoa, jotta istuimesta tulisi pehmeä istuttava. Lisäksi takapuolen kohdalle kuoppaan asettelin vanhan froteepyyhkeen. Päällinen on irroitettava, joten pehmustetta takapuolen alla voi lisätä ja poistaa tarpeen mukaan. Ohkainen tyyny voisi olla myös mukavan tuntoinen. Toinen vaihtoehto olisi myös leikata superlonista sopivan kokoinen palanen.

Pikkulapsen istuimeen tahdoin jotain iloa mukaan, joten tein applikoinnilla eli päällikeompelulla leijonia istuimeen. Leijonakuviot on leikattu vanhasta lasten lakanasta. Päiväpeitto toi takapuolelle pehmikettä, jolloin kuvion sai nousemaan näkyville paremmin.